esittelylehti2.pngopettajat.pngyhteystiedot.png

musiikkileiri.png
ajankohtaista.png

ilmoittaudu.png

yhdistys_taustalla.png

yhteistya.png

galleria.png

ops.png

hyvantekevaisyys.png

lukukausimaksut.png

kohderyhmat.png



OPS

Taidekoulu Tuulikello

Steinerpedagoginen taideoppilaitos

opetusvuosi 2016-2017

Musiikinopetus

Yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Tämän opetussuunnitelman on laatinut Taidekoulu Tuulikellon rehtori ja opettajakunta kannatusyhdistyksen hallituksen pyynnöstä. Kannatusyhdistyksen hallitus on

hyväksynyt tämän opetussuunnitelman opettajakunnan esityksestä 12.12.2013 ja opetussuunnitelma astui voimaan entisen tilalle 1.1.2014.

Tampereen kaupunki hyväksyi 19.12.2013 tämän opetussuunnitelman käytettäväksi taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017, jolloin

se tarkistetaan.

Taidekoulu Tuulikellon kannatusyhdistys:

Steinerpedagogisen taideoppilaitoksen kannatusyhdistys ry

Kotipaikka:

Tampere

Rekisterinumero:

168.744

Merkitty rekisteriin:

22.01.1997


Sisällysluettelo

Yleinen osa

Toiminta-ajatus

Yleiset tavoitteet

Arvot opetuksen taustalla

Oppimiskäsitys ja pedagogiset lähtökohdat

Opiskeluympäristö ja oppimisvälineet

Kasvatus sosiaalisuuteen

Oppilaaksi ottaminen

Arviointi

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Todistukset

Yksilöllistäminen

Yhteistyö


Musiikinopetus

Opintojen rakenne ja laajuus

Valinnat ja opetuksen kesto

Lukukausien alkamis- ja päättymisajat

Opintokokonaisuuksien keskeiset sisällöt

Aikuisten opetus

Varhaisikäisten opetus

Soitinopetuksen kurssisisällöt ja niiden kestot

Muut opintokokonaisuudet, kurssien kesto


Toiminta-ajatus

Taidekoulu Tuulikello on steinerpedagoginen taideoppilaitos, joka antaa steinerpedagogiseen ihmis-, oppimis- ja kehityskäsitykseen

perustuvaa ja steinerpedagogiikan mukaisin metodein tapahtuvaa taiteellista opetusta ja kasvatusta.

Tämä opetus ja kasvatus täyttää taiteen perusopetuksesta annetun lain 633/1998 ja asetusten 813/1998 sekä niihin liittyvän

opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät vaatimukset musiikin opetuksen yleiselle oppimäärälle.

Taidekoulu Tuulikellon opetus on yksilöllistä sekä yksilön kehityksen mukaista tavoitteellista ja

vuosittain etenevää eri taiteenalojen opetusta, jota järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille.

Opetus tapahtuu yksin, pienryhmissä ja tarpeen mukaan suuremmissa ryhmissä, kuten orkesterisoitossa.

Taidekoulu Tuulikello toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen Rudolf Steiner-koulun kanssa, joka tarjoaa tilat opetustyölle ja

jonka kanssa taidekoulu harjoittaa yhteistoimintaa pedagogisella ja käytännöllisellä alueella.

Lisäksi Taidekoulu Tuulikello järjestää taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

mainittua aikuiskoulutusta.


Yleiset tavoitteet

Opetuksen tarkoitus on edistää opetettavan taiteenalan tietoja ja taitoja monipuolisesti, tukea yksilöiden valmiuksia ilmaista itseään luovasti

taiteen keinoin ja tukea kaikin keinoin oppilaiden persoonallista kehitystä. Opetus on tavoitteellista monella tasolla.

Elävän taiteenharrastuksen erityisenä tehtävänä nähdään sielunolemuksen eli tunteen, tahdon ja ajattelun elävöittyminen ja

tasapainottuminen sekä koko ruumiillisen terveyden vaaliminen ja edistäminen.

Taiteen on tarkoitus koskettaa ihmisen sielua ja saada aikaan liikettä ja toimintaa, mikä luo yksilöä ja maailmaa eteenpäin.

Lisäksi tavoitteena on kasvatus sosiaalisuuteen, kansainvälisyyteen ja valmiuksien antaminen jatko-opintoihin.

Opetustaidon ja ammatillisen pätevyyden ja kehityksen varmistamiseksi Tuulikellon opettajat

osallistuvat jatkuvaan pedagogiseen koulutukseen.


Arvot opetuksen taustalla

Päämääränä on innostaa jokaista oppilasta oppimaan uutta, kehittymään taidoissa ja tiedoissa sekä

iloitsemaan taiteen tuomasta virkistävästä ja sosiaalisesti parantavasta voimasta. Kunnioitamme jokaisen yksilön erilaisuutta oppimisessa

pidättymällä kaikesta sellaisesta arvostelusta ja arvioimisesta, mikä loukkaisi tai vahingoittaisi

oppilaan omanarvontunnetta ja mahdollisuutta kehittyä ihmisenä ja taiteilijana.

Inhimillisen ja sosiaalisen kasvatuksen edistämiseksi Taidekoulu Tuulikello on sitoutunut tuomaan käytäntöön inhimillisen ja läsnäolevan

kohtaamisen opetustilanteissa. Näemme erityisenä arvona aikuisen ja lapsen, oppilaan ja opettajan, keskinäisen vuorovaikutuksen laadun

kehittämisen sille tasolle, jossa tapahtuu todellista elävää vuorovaikutusta.

Tämän elävän vuorovaikutuksen katsomme olevan tärkeä edellytys sosiaaliseen ja yksilölliseen kehittymiseen. Tämän vuorovaikutuksen

syntymisen taustalla on opettajan persoonan jatkuva kasvu. Sen toteutuminen edellyttää kasvattajan ymmärrystä yksilön käyttäytymisen

taustalla vaikuttavista lainalaisuuksista ja yksilöllisistä eroista.


Oppimiskäsitys ja pedagogiset lähtökohdat

Stenerpedagoginen oppimiskäsityksen yksi avain on ikäkausiopetus. Tämä tarkoittaa oppilaan herkkyyskausien tiedostamista ja sen mukaisia

opetusmenetelmiä. Tämän oppimiskäsityksen mukaan 5-9 -vuotiaana lapsi on erityisen otollinen oppimaan matkimalla ja tunnepohjaisia

mielikuvia opetuksessa viljelemällä. Ennen yhdeksää ikävuotta opetus on parhaimmillaan leikinomaiseen eläytymiseen ja toistamiseen

pohjautuvaa, turhaa älyllisyyttä välttävää.

Leikinomaisuus näkyy lapsella luontaisena kykynä eläytyä taiteen maailmaan koko sielullaan, joka ilmenee valmiutena ja tarpeena

improvisoida, eli luoda vapaasti eteenpäin annettuja teemoja tai aiheita. Tämä on erityisen otollista musiikin

alueella, kun käytetään pentatonista sävelasteikkoa improvisaation ja soittamisen pohjana.

Yhdeksän ikävuoden jälkeen lapsen kehityksessä tapahtuu muutos, joka mahdollistaa tietoisemman ja älyllisemmän oppimisen, jota kuvastaa

mm. duuriasteikon käyttöönotto musiikissa. Opettajan tulee kaikin keinoin välttää opetuksen muuttumista liian kuivaksi tai teoreettiseksi, ja

opetustilanteissa on säilytettävä luova ilmapiiri ja aina mahdollisuus improvisaatioon sekä jäljittelemällä oppimiseen.

Oppimisen lähtökohta ei saa olla kilpailullinen, muihin vertaileva, vaan sen pitää perustua oppilaan henkilökohtaiseen kehittymiseen, omiin

yksilöllisiin kykyihin ja erityisiin laatuihin, jotka opettajan on tunnistettava.


Opiskeluympäristö ja välineet

Opiskeluympäristössä oleellisinta on opettajan ja oppilaan kunnioittava ja luottamuksellinen suhde. Tätä ei korvaa mikään ulkoinen fyysinen

rakennelma. Tavoitteena on huomioida kaikessa toiminassa aistimaailman ja oppimisvälineiden luonnonmukaisuus, laatu ja ympäristön

harmonia ja kauneus.

Kauneudentajun vaaliminen lähtee laadukkaista materiaaleista, joita käytetään aistit huomioonottaen. Vältämme räikeitä värejä, kovia

metallisia ääniä ja melua, yksitoikkoisia muotoja ja kaikkia aisteja ärsyttäviä kokemuksia.

Steinerpedagogista taidekoulua voidaan nimittää aistikouluksi, koska se pyrkii aina huomioonottamaan ihmisen aistien terveen kehityksen.


Kasvatus sosiaalisuuteen

Kaikella taidekasvatuksella pitäisi aina olla myös sosiaalista ihmistä kasvattava puoli. Taiteesta ei saisi tulla yksinomaan egoistista, omien

kykyjen kohottamista ja esilletuomista, vaan sen pitäisi herättää ihmisessä kyky tuntea ja kokea muut ihmiset ja toisten tarpeet.

Myös luonto ja koko luomakunta halutaan huomioida kasvatuksessa erityisenä arvona.

Sosiaalinen kasvatus rakentuu tekemisen ilolle, ei voittamiselle ja paremmuudelle, vaan halulle luoda maailmaan iloa, syviä kokemuksia,

tunnelmia, erilaisten ihmisten kohtaamisia. Tämä toteutuu ertyisen hyvin yhteistoiminnassa kuten orkesterisoitossa, taidenäyttelyillä ja

taiteellisilla yhteistapahtumilla.


Oppilaaksi ottaminen

Oppilaat otetaan kouluun ilmoittautumisjärjestyksessä eikä erityisiä sisäänpääsykokeita järjestetä.


Arviointi

Arviointi on jatkuvaa, luonteeltaan kannustavaa ja yksilön kehitystä tukevaa. Tällainen arviointi tapahtuu parhaiten opettajan ja oppilaan

kesken yksityistuntien aikana. Opettajat paneutuvat oppilaiden yksilöllisiin kykyihin ja vahvuuksiin

niin, että pystyvät kirjoittamaan opintovuoden lopussa jokaisesta oppilaasta kunnollisen kirjallisen arvioinnin.

Tämän arvioinnin pitää sisältää:

Tarkan kuvauksen oppilaan opintojen etenemisestä eri oppiaineissa

Kuvauksen oppilaan taiteellisista vahvuuksista ja niihin liittyvistä haasteista

Positiivisia ohjeita tulevalle kehitykselle

Taidekoulu Tuulikellon opettajakunta ja kannatusyhdistys pyrkivät harjoittamaan säännöllistä oman toiminnan itsearviointia. Tämä tapahtuu

kuukausittaisissa kokouksissa ja vuosittain erikseen järjestettävässä arviointiseminaarissa, jossa pyritään katsomaan menneeseen ja luomaan

uusia tulevaisuudensuunnitelmia.


Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Oppilaitos voi hyväksyä muissa taiteen perusopintoja antavissa kouluissa suoritettuja opintoja hyväksi päättötodistusta annettaessa.

Näistä opinnoista oppilaan on esitettävä kunnollinen todistus.


Todistukset

Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän suoritettuaan päättötodistuksen, johon on kirjattuna kaikki suoritetut kurssit ja

opintokokonaisuudet. Tämä vaatii kymmenen täyden opintokokonaisuuden suorittamista, jolloin yhteenlaskettu tuntimäärä on

vähintään 500 tuntia.

Yksi laskennallinen tunti on 45 minuutin mittainen opintokerta. Opintokokonaisuudet oppilas on

voinut vapaasti valita yhdestä tai useammasta aihealueesta eli opintokokonaisuudesta.

Päättötodistuksen sisällöt:

koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi

opinnot, joista päättötodistus annetaan

oppilaan nimi ja syntymäaika

opiskeluaika vuosina

oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja suoritettu tuntimäärä (45 min)

rehtorin allekirjoitus ja koulun leima

lainsäädäntö, johon koulutus perustuu

koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös

maininta kymmenestä opintokokonaisuudesta

maininta koulutuksen totuttamisesta yleisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti


Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen

Taideoppilaitos voi laatia oppilaalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman, mikäli oppilas sairauden, vammaisuuden tai näihin verrattavien

esteiden vuoksi ei kykene opiskelemaan oppilaitoksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti.


Yhteistyö

Tiivis yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa edesauttaa luottamuksellisen opettaja-oppilas -suhteen kehittymistä. Myös vanhemmilla on

aina mahdollisuus tulla oppitunneille seuraamaan opetusta, kunhan siitä opettajan kanssa etukäteen sovitaan.

Tavoitteena on järjestää yhteistyötä muiden taideoppilaitosten kanssa. Tampereen Rudolf Steiner -koulun kanssa yhteistyö on tiivistä ja

monimuotoista, koska taidekoulu toimii Steiner-koulun tiloissa ja oppilaamme ovat pääsääntöisesti yhteisiä.

Steiner-koulun opettajien kanssa on pyrkimys laadulliseen ja käytännölliseen yhteistyöhön järjestämällä yhteistä koulutusta opettajille,

vaihtamalla pedagogisia kokemuksia arkitasolla sekä luomalla oppilaille mahdollisuuksia yhteissoittoon.

Taidekoulun opettajat ja oppilaat osallistuvat myös Steiner-koulun järjestämiin tilaisuuksiin ja juhliin tuoden niihin omaa musikaalista

panostaan eri tavoin.


Musiikinopetus

Musiikinopetuksen perusta on yksilöllinen harjaantuminen soittimen eli instrumentin hallitsemiseen.

Oman soittimen hallitseminen on pitkä prosessi, joka edellyttää pitkäjänteistä työtä ja

luottamuksellista suhdetta opettajan ja oppilaan välille.

Yhtä tärkeää kuin oman instrumentin hallitseminen, on soittaminen yhdessä toisten kanssa eli yhteismusisointi.

Orkestereita ja yhteissoittoa pyritään järjestämään oppilaan kehitystaso huomioonottaen.

Kaikenlaiset projektit ja esiintymiset ovat erinomaisia yhteissoittoon kannustavia tapahtumia.

Musiikin opiskelu vaatii myös musiikin teorian tuntemusta. Musiikin teorian alkeita tulee harjoitella soittotunneilla, kotona ja erityisillä

musiikin teorian tunneilla. Musiikin historian tuntemus taas avaa ovia ja tietoisuutta musiikkiin laajemmin.

Oma instrumentti voi olla soitin tai oma lauluääni. Laulaminen nähdään Taidekoulu Tuulikellossa tärkeänä, ja siksi kaikkia oppilaita

innostetaan laulamaan soittamisen ohella.

Musiikin kuuntelukasvatus on myös tärkeä osa taiteen opetusta. Opettajan tehtävä on innostaa oppilaita tutustumaan kaikenlaiseen

musiikkiin, kuuntelemaan toisten soittoa levyiltä ja konserteista.


Opintojen rakenne ja laajuus

Opintojen rakenne ja laajuus pohjautuu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja seuraa sitä. Opinnot rakentuvat

opintokokonaisuuksista ja niitä voi yhdistellä haluamallaan tavalla. Opinnot voivat koostua yhdestä kokonaisuudesta tai useamman

kokonaisuuden eri alueiden yhdistämisestä.

Opintokokonaisuudet:

soitinopetus

yhteismusisointi

musiikin teoria ja säveltapailu

vapaasäestys ja improvisointi

yksinlaulu

kuorolaulu

maailmanmusiikki


Valinnat ja opetuksen kesto

Opiskelijalla on mahdollisuus koota eri opintokokonaisuuksista oma opinto-ohjelmansa.

Yleisen oppimäärän opintojen laajuus on 500 tuntia.

Sen suoritettuaan opiskelija saa päättötodistuksen.

Laskennallisena perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia.

Koulutuksen järjestäjänä turvaamme oppilaalle mahdollisuuden koko yleisen oppimäärän suorittamiseen.

Yksilölliset oppitunnit voivat käytännössä olla 30-, 45- tai 60-minuuttisia. Ryhmätunnit ovat yleensä 45-minuuttisia.


Lukukausien alkamis- ja päättymisajat

Syyslukukausi alkaa syyskuun alussa ja kevätlukukausi loppuu toukokuun viimeisenä päivänä.

Kesäkursseja järjestetään kuitenkin säännöllisesti. Opettajat ottavat vanhoihin oppilaisiin ajoissa

yhteyttä ennen syyslukukauden alkua.

Oppilailla tai huoltajilla on velvollisuus ilmoittaa Tuulikellon toimistoon, millaiset opintokokonaisuudet he kullekin vuodelle valitsevat.

Opettajat laativat sitten lukujärjestykset kullekin oppilaalle erikseen.


Opintokokonaisuuksien keskeiset sisällöt

1. Soitinopetus

Opetuksen tavoitteena on oppia hallitsemaan omaa instrumenttiaan monipuolisesti ja luovasti.

oman instrumentin tuntemus, soittimen hoitaminen ja soittotekniikassa kehittyminen

oman soittimen soinnin hiominen ja laadun parantaminen

laaja-alaiseen soitto-ohjelmistoon tutustuminen ja ohjelmiston hallitseminen

musiikin teorian tuntemus, säveltapailu

improvisointi ja yhteissoitto

esiintymiset ja solistiset valmiudet

2. Yhteismusisointi

Yhdessä soittaminen ja laulaminen ohjaa oppilasta sosiaalisuuteen, toisten kuunteluun ja toisilta

oppimiseen.

sävelharmonian tuntemus

rytmisen tajun tarkentuminen

oman- ja muiden soiton yhtäaikainen kuunteleminen

esiintymiskokemuksen hankkiminen yhdessä muiden kanssa

oman soiton vapautuminen ja taitojen vahvistuminen

sosiaalisten taitojen oppiminen harjoitusten yhteydessä

3. Musiikin teoria ja säveltapailu

Nuotinlukutaidon kehittyminen antaa mahdollisuuden hallita suuren määrän musiikkikappaleita ja edistää yhteissoiton helppoutta

melodian liikkeiden ja temmon tuntemus

erilaisten rytmien taitaminen

intervallit, soinnut ja harmoniat

erilaiset asteikot

4. Improvisointi

Improvisaation kautta on mahdollisuus tutustua ja edetä musiikin tuntemuksessa ja tulkinnassa

musikaalisuuden syvimmille vesille. Improvisaatioryhmät on tarkoitettu lähinnä aikuisille eikä se

edellytä mitään ns. soittotaitoa vaan sopii kaikille. Käytämme improvisaatiossa käsintaottuja

metallisoittimia, erilaisia puita, rumpuja ja yksinkertaisia kielisoittimia. Valmistamme myös itse

soittimia metallista ja puusta.

kuuntelun syventäminen

soinnin tutkiminen ja soittimesta vapauttaminen

musiikin hengityksen etsiminen ja siihen liittyminen

erilaisiin sointeihin ja soittimiin tutustuminen

soittotaidossa kehittyminen

esiintymiset ja yhteissoitot

5. Yksinlaulu

Noudatamme pääsääntöisesti steinerpedagogisia Wärbeck-laulun metodeja. Laulaminen on ihmisen sielun syvimpien sointujen esiintuloa ja

on pedagogisesti perusteltua, että se mahdollisuus on avoinna kaikille ihmisille niin nuorille kuin vanhoille. Yksinlaulun opetus tähtää

hengityksen vapauttamiseen ja soinnin laadun kehittämiseen.

hengitysharjoitukset vapauttamaan hengitystä

soinnin laadun hiominen

kotimaisen ja ulkomaisen yksinlauluohjelmiston helmiin tutustuminen

esiintymiskoulutusta

laulujen tulkinta

6. Kuorolaulu

Kuorossa voi tuntea yhteisen soinnin ja musiikin hengityksen parantavan virtailun. Yhteislaulu tuo iloa ja herättää eloon sielun syviä tunteita.

Noudatamme Wärbeck-laulun pedagogisia periaatteita myös kuorolaulussa.

yhteissoinnin kehittäminen

hengitysharjoitukset

sävel- ja rytmitajun kehittäminen

oman äänen laadullinen kehittyminen

kuoro-ohjelmistoon perehtyminen

7. Maailmanmusiikki

Musiikki liittyy voimakkaasti erilaisten kulttuurien laatuihin. Näihin perehtymällä saamme syvän

kuvan kulttuurien ominaispiirteistä.

perehtyminen kansojen ja kulttuurien musiikkiin ja musiikin historiaan kuuntelemalla,

soittamalla ja laulamalla

maailmanmusiikin kirjallinen tutkiminen

eri kulttuurien soittimien tuntemus

esitelmien valmistaminen musiikkikulttuureista


Aikuisten musiikin opetus

Järjestämme myös aikuisille samanlaisia opintokokonaisuuksia kuin lapsille ja nuorille,

ilmenevän kiinnostuksen mukaan. Erityisen tärkeänä pidämme soitinopetuksen lisäksi tarjota

kuorolaulua, musiikki-improvisaatiota, vapaata säestystä ja musiikin tuntemusta.

Aikuisten opinnoissa korostuu oma vastuu ja yksilöllisyys.


Varhaisiän musiikin opetus

Oppilaitos järjestää musiikin opetusta myös alle kouluikäisille yhteistyössä Steiner-päiväkotien kanssa.

Tämä pohjustaa tulevaa musiikin opetusta antaen oppilaille hyvän musikaalisen pohjan.

Lyyran soitto esiopetuksessa:

Lyyratunnit kuuluvat musiikin esiopetukseen yhteistyössä Steiner-päiväkotien kanssa, mutta

kiinnostuksen ilmetessä niitä voidaan järjestää myös 1.-2. -luokkalaisille heidän ikäänsä vastaavalla

tavalla.

Päiväkodissa tunnit pidetään päiväkotipäivän aikana. Opetus tapahtuu satumuodossa leikkien

ja laulaen, soittaen yksinkertaisia soittimia (pääasiallisesti lyyraa) ja käyttäen omaa kehoa soittimena.

Yhdessä tehdään kuunteluleikkejä: kuulostellaan eri soittimien laadullisuuksia, opitaan, että

musiikki alkaa hiljaisuudesta.

Opitaan käsittelemään soitinta kunnioituksella ja pitämään siitä huolta. Opetellaan näppäilyä leikin ja mielikuvien avulla. Tehdään paljon

sormileikkejä näppäilytaitojen kehittämiseksi.

Opitaan tuntemaan syke, rytmi, nuottien kesto, sävelkorkeus sekä kappaleiden jaksotus erinäisten

lorujen ja laululeikkien avulla.


Soitinopetuksen kurssisisällöt ja niiden kestot

Kurssit tai opintojaksot kulkevat luontevasti joko yhden vuoden tai kahden vuoden jaksoissa

soitinkohtaisesti. Oppilaan on helppo laskea niistä omat tuntinsa ja todistuksessa näkyy aina

suoritettu tuntimäärä.

Yhden vuoden jakso on 28 tuntia ja kahden vuoden jakso 56 tuntia, kun oppilas osallistuu kerran

viikossa 45 minuutin tunnille.


Saksofonin ja klarinetin soitto:

Kaikissa opintojaksoissa soitetaan monipuolisesti musiikkia kaikista tyylilajeista oppilasta kiinnostavaa musiikkia painottaen. Myös erilaista

improvisointia ja omia sävellyksiä tehdään varsinkin ensimmäisinä vuosina, mutta myös myöhemmin, jos oppilas on näistä innostunut ja

kiinnostunut. Esiintymisiä ja yhteissoittoa harjoitellaan opintojen alusta asti.

Saksofoni

1. opintojakso (1.vuosi, 28h)

*saksofonin soittamisen perusteiden harjoittelu (äänenmuodotus: ansatsi, puhallus, hengitys sekä

kielitys ja soittoasento)

*ääniala d1-c3, kappaleet liikkuvat välillä d1-g2, isoja sävelten välisiä hyppyjä kuitenkin

vältetään

*helppojen rytmien ja nuottien lukua (koko-, puoli-, neljäsosa- ja kahdeksasosanuotit ja vastaavat

tauot)

*harjoitellaan soittamaan legatossa ja kielittämällä

2. opintojakso (2. vuosi, 28h)

*staccaton harjoittelu

*kuudestoistaosanuotit

*asteikoihin ja kolmisointuihin tutustuminen (C-, G-, D-, F-duurit, 1 oktaavi)

*kappaleiden lisäksi etydejä

*ääniala c1-d3

*harjoitellaan äänenvoimakkuuden vaihtelua eli nyansseja p, mf, f

3. opintojakso (3.-4. vuosi, 28h/vuosi)

*asteikkosoittoa koko äänialan laajuudelta

*opetellaan duurit C, G, D, F ja näiden rinnakkaiset harmoniset mollit

*ääniala koko rekisterin laajuinen b-fis3, joskin soitossa vielä vähän ääripäiden ääniä

*jazz-fraseeraukseen tutustuminen

*nyanssit enemmän käytössä

*harjoitellaan virittämään soitinta itse

*6/8 tahtilaji

4.opintojakso (5.-6. vuosi, 28h/vuosi)

*enemmän ilmaisua soittoon esim. tunnetilat ja äänenväri “soundi” näiden mukaan

*nyanssit koko ajan käytössä

*asteikot edellisissä opintojaksoissa mainittujen lisäksi A-, E-, B-, Es- ja As-duurit sekä näiden

rinnakkaiset harmoniset mollit

*soitetaan koko äänialan b-fis3 laajuudelta, kappaleet liikkuvat laajalla alueella

Klarinetti

1. opintojakso (1.vuosi, 28h)

*soittamisen perusteiden harjoittelua (äänenmuodostus: ansatsi, puhallus, hengitys sekä kielitys

ja soittoasento)

*ääniala a-a1

*helppojen rytmien ja nuottien lukua (koko-, puoli-, neljäsosa- ja kahdeksasosanuotit ja vastaavat

tauot)

*harjoitellaan soittamaan legatossa ja kielittämällä

2. opintojakso (2. vuosi, 28h)

*rekisterinvaihdon opettelu

*sävellajeihin ja asteikoihin (C-, G-, F-, B-duurit, 1 oktaavi) tutustuminen

*ääniala f-f2, kappaleet liikkuvat kuitenkin pääasiassa välillä f-a1

*staccaton opettelu

*harjoitellaan äänenvoimakkuuden vaihtelua eli nyansseja p, mf, f

*kappaleiden lisäksi etydejä

3. opintojakso (3.-4. vuosi, 28h/v)

*rekisterinvaihto sujuvaksi

*ääniala e-c3, kappaleissa ei kuitenkaan vielä isoja hyppyjä esimerkiksi matalasta korkeaan

*nyansseja käytössä enemmän

*harjoitellaan virittämään soitinta itse

*6/8 tahtilaji

*opetellaan duurit C, G, F, B sekä näiden rinnakkaiset harmoniset mollit

4. opintojakso (5.-6. vuosi, 28h/v)

*enemmän ilmaisua soittoon esim. tunnetilat ja äänenväri “soundi” näiden mukaan

*nyanssit käytössä koko ajan

*kappaleet liikkuvat koko äänialan e-c3 laajuudella

*jo opeteltujen sävellajien ja asteikkojen lisäksi D-, A-, E-, Es- ja As-duurit ja näiden rinnakkaiset

harmoniset mollit

Kitaran soiton vapaasäestys:

1. jakso (1.-2. vuosi, 28h/v)

*harjoittelemme kauniin äänen syntymistä ja tutustumme kitaraan soittimena

*improvisoimme yksinkertaisin soinnuin ja sävelin

*oikean käden rytmiikan perustekijät ja näppäilyn opetteleminen

*sointujen muodostaminen käytännössä, soolon ja komppaamisen salat auki ikäkauteen ja

oppilaalle sopivin kappalein

*nuotinluvun käytännöllisiä harjoituksia ja pikku sävellyksiä

*C-, G- ja D-duuriasteikot

2. jakso (3.-4. vuosi, 28h/v)

*oikean käden rytmiset muunnokset säestyksessä

*näppäilyn kehittäminen ja vaikeuttaminen

*sointujen moninaisuuteen perehtyminen käytännön harjoiteilla

*eri kansojen musiikkiin tutustuminen

*kappaleiden esittäminen tutuille ja pienelle yleisölle

*lisää asteikkoja ja nuotinluvun sekä rytmiikan perusteita

*säveltämisen harjoittelua

3. jakso (5.-6. vuosi, 28h/v)

*persoonallisen soitto-otteen vahvistaminen

*antautuminen luovaan kommunikaatioon yleisön kanssa

*yhteissoitto orkesterin kanssa

*taiteellisen elementin etsiminen soittoon, tulkinta ja kappaleen luonne

*Barrê-sointuja sekä yleistä sointuoppia

*etelämaalaiset vaikeammat rytmit


Kitaran soiton klassispohjaiset kurssit:

1. jakso (1.-2. vuosi, 28h/v)

*tutustuminen soittimeen ja sen osien nimiin

*soittoergonomia, tabulatuureihin tutustuminen ja lukeminen

*oman harjoittelun määrittäminen

*vasemman käden sormien käyttö ja sormitus

*joitain vapaakielisiä sointuja

*nuotien luku tabulatuureja apuna käyttäen

2. jakso (3.-4. vuosi, 28h/v)

*oikean käden käyttö ja sormitus.

*kaikki vapaakieliset soinnut haltuun.

*tutustuminen Barrê–sointuihin.

*perusasteikkoiden tekninen ja teoreettinen perehdyttäminen.

*nuotinlukuteoriaa, mm. etumerkinnät ja G- ja F-avaimien käyttö, rytminuottien lukua

3. jakso (5.-6. vuosi, 28h/v)

*sujuva oikean ja vasemman käden sormitusten ymmärtäminen ja harjoittelu

*kaikki vapaakieliset soinnut ulkoa + mahdollisuuden mukaan joitain Barrê-sointuja

*paino nuotin lukuun tabulatuurien sijaan (tabulatuurit silti apuna tarvittaessa)

*perusasteikot ulkoa + pienimuotoinen sävellysharjoittelu

*orkesterikappaleiden oma-aloitteinen työstäminen opettajan avustuksella

*esiintymisen tärkeys ja harjoittelu


Pianon soitto

1. jakso (1.-2. vuosi, 28h/v)

*tutustuminen pianoon soittimena

*harjoituksia oikealle ja vasemmalle kädelle

*soittaminen ilman nuotteja, korvakuulolla

*pieniä kappaleita oppilaan mieltymyksen mukaan

*sävelasteikkoon ja kolmisointuihin tutustuminen, kädet erikseen

*nuotinluku alkaa yksilöllisesti

2. jakso (3.-4. vuosi, 28h/v)

*vaativampia kappaleita taitotason mukaan

*sävelasteikkoja molemmat kädet yhdessä

*sointuihin syventymistä

*etydejä ja pieniä polyfonisia kappaleita

*koulunkonserteissa pieniä esiintymisiä

3. jakso (5.-6. vuosi, 28h/v)

*kromaattiset asteikot

*sormitekniikkaan syventymistä entisestään

*tutustuminen vaativampiin klassikoihin.

*kappaleiden dynamiikkaan keskittymistä


Huilun soitto

1. vuosi, 28h

*huiluun puhaltaminen (aluksi suukappaleharjoitukset)

*soittoasento ja soittimen pitäminen kädessä

*ääniala e ykkönen- g kakkonen, tai tilanteen mukaan suppeampi

*äänen aloittaminen kielellä (tuu-tuu- tavut kielen liike), myös portatossa puhalluksen

katkeamatta

*hengitystekniikan alkeet

*helpot rytmit ja tauot

*pieniä kappaleita

*omia sävellyksiä opituilla nuoteilla

2. vuosi, 28h

*uudet sormitukset, ääniala d- kolmoseen

*legato ja lyhyet kaaritukset

*kielitys varmemmaksi

*nopeammat rytmit ja laajemmat intervallit

*kuunnellaan sävelpuhtautta ja haetaan hyvää soittoasentoa

3. vuosi, 28h

*uusina sävelinä e-3, es-3 ja f-3

*sormitusten hallinnan vahvistaminen soitettavissa kappaleissa

*uusia asteikkoja kuten mollit melodisina, kolmisoinnut

*nopeat rytmit ja lyhyet sävelet

*musiikkia laajasti monissa tyylilajeissa

*fraaseeraus pidemmäksi ja vaihtelua artikulaatioon

4. vuosi, 28h

*yhteissoittoa ja duettoja

*oman melodian hahmottaminen osana moniäänistä soittoa

*laajemmat klassiset teokset, varsinkin barokkisonaatit

*asteikot 4b ja 4#

*ääniala c1-b3

*palleastaccato, flatterzunge, legatohyppyjä, ääniharjoituksia

5. vuosi, 28h

*syvennetään kaikkea opittua

*tarkennetaan perusasioita mm. niin, että avoläppäiseen huiluun siirtyminen onnistuu

*vibratoharjoituksia

*kokeillaan tuplakieltä

*koko sävelasteikko käyttöön

*ääniala c1-h3

*hengittämisen vaikutus rytmeihin

6. vuosi, 28h

*tutustutaan nelisointuihin

*improvisoidaan sointupohjalta, avataan sointujen maailmaa

*soitetaan laajempia etydejä

*soitetaan prima vistaa, iloitaan siitä mitä osataan

*huilumusiikin helmet ja eri genret


Viulun soitto

Kaikissa opintojaksoissa soitetaan monipuolisesti musiikkia eri tyylilajeista huomioiden oppilaan ikä ja kiinnostus. Myös erilaista

improvisointia ja omia sävellyksiä tehdään varsinkin ensimmäisinä vuosina, mutta myös myöhemmin, jos oppilas on näistä innostunut ja

kiinnostunut.

Esiintymisiä ja yhteissoittoa harjoitellaan opintojen alusta asti.

1. jakso (1.-2. vuosi, 28h/v)

*soittimeen tutustuminen, soittoasento, jousiote

*oppilaan ikäkausi huomioon ottaen harjoitellaan sävelkorkeuksien ja aika-arvojen havainnointia

erilaisten leikkien ja laulujen kautta

*kappaleita vapailla kielillä (G, D, A, E) aluksi näppäillen ja kun jousiote on opittu myös

jousella soittaen

*kauniin äänen aikaansaaminen jousella

*soitetaan korvakuulolta, yksilöllisesti iän mukaan nuotista (1. sormiryhmittely ja aika-arvot

kokonuotista kuudestoistaosanuotteihin).

*vasemman käden soittoasennon ja sormilla painamisen opettelu, kappaleita ensimmäisessä

sormiryhmittelyssä. Yhden oktaavin G-, D-, A-duuriasteikot

*sävelpuhtauden kuuntelemiseen harjaantuminen

2. jakso (3.-4. vuosi, 28h/v)

*jousilajeja (portato, legato, staccato)

*uusia sormiryhmittelyitä ja kahden oktaavin asteikkoja (duuri ja molli)

*kappaleita ja harjoituksia kahden oktaavin sisällä

*oppilaan taitojen mukaan huomioidaan erityisesti musiikin eläväksi tekemistä nyanssien ja

erilaisten soittotapojen kautta

3. jakso (5.-6. vuosi, 28h/v)

*3. asema

*jousen käytön monipuolistaminen, kaikki edelliset jousilajit käytössä

*soittimen virittämisen harjoittelu

*kaksoisäänet, akordit oppilaan ikäkausi huomioon ottaen kappaleiden tulkintaa syventäen


Sellon soitto

Kaikissa opintojaksoissa soitetaan monipuolisesti musiikkia eri tyylilajeista huomioiden oppilaan ikä ja kiinnostus. Myös erilaista

improvisointia ja omia sävellyksiä tehdään varsinkin ensimmäisinä vuosina, mutta myös myöhemmin, jos oppilas on näistä innostunut ja

kiinnostunut. Esiintymisiä ja yhteissoittoa harjoitellaan opintojen alusta asti.

1. jakso (1.-2. vuosi, 28h/v)

*soittimeen tutustuminen, soittoasento, jousiote

*oppilaan ikäkausi huomioon ottaen harjoitellaan sävelkorkeuksien ja aika-arvojen havainnointia

erilaisten leikkien ja laulujen kautta

*kappaleita vapailla kielillä (C, G, D, A) aluksi näppäillen ja kun jousiote on opittu myös

jousella soittaen

*kauniin äänen aikaansaaminen jousella

*soitetaan korvakuulolta, yksilöllisesti iän mukaan nuotista (1. asema ja aika-arvot

kokonuotista kuudestoistaosanuotteihin) soittamisen opettelua

*vasemman käden soittoasennon ja sormilla painamisen opettelu, kappaleita ensimmäisessä

asemassa kaikilla kielillä. Kahden oktaavin C-, G- ja D-duuriasteikot

*sävelpuhtauden kuuntelemiseen harjaantuminen

2. jakso (3.-4. vuosi, 28h/v)

*jousitekniikkaa: jousilajeja (portato, legato, staccato) ja äänenlaadun kehittäminen

*kappaleita, asteikkoja ja harjoituksia kahden oktaavin sisällä

*oppilaan taitojen mukaan huomioidaan erityisesti musiikin eläväksi tekemistä nyanssien ja

erilaisten soittotapojen kautta

3. jakso (5.-6. vuosi, 28h/v)

*4. asema

*jousenkäytön monipuolistaminen, kaikki edelliset jousilajit käytössä

*soittimen virittämisen harjoittelu

*kaksoisäänet, akordit

*oppilaan ikäkausi huomioon ottaen kappaleiden tulkintaa syventäen


Muut opintokokonaisuudet

Muiden opintokokonaisuuksien jaksojen kesto on yleensä yksi vuosi eli 28 tuntia.

Yhteismusisointijaksot voivat olla eri mittaisia ja ne ilmoitetaan aina ennen kurssin alkua.